Viikko 5: Herra B kävi täällä

Viikonloppuna saimme vieraita: Bailey-koira emäntineen tuli vierailulle. Harmillisesti oma koiramme Minttu joutui juuri perjantaina kynnenpoistoon, eikä koiria voinut päästää yhdessä ulos riehumaan, kun toisella oli tassu siteissä.

Viikon 5 kuvina siis koiria:

Mintulta jouduttiin poistamaan yksi kynsi, joka oli jotenkin haljennut ihan juurestaan. Koira varoi jalkaansa lähes viikon verran aina toisinaan, mutta toisinaan taas riehui entiseen tapaan, ja niinpä kesti monta päivää, ennen kuin oikeasti huolestuimme ja tajusimme mennä lääkäriin. Siellä koira sitten pantiin unten maille ja kynsi poistettiin kokonaan. Tämä kuva on otettu kohtapuoliin kotiutumisemme jälkeen - ja vieläkin nukuttaa...

Kerkesimme olla kotosalla muutaman tunnin, ennen kuin Bailey emäntineen saapui meille, ja koko sen ajan Minttu nukkui kodinhoitohuoneessa mitään näkemättä tai kuulematta. Mutta annas olla, kun B saapui ja ryntäsi kodinhoitohuoneen ovella olevan portin taakse - jo oli Minttukin (unilääkkeestä vielä huojuvilla) jaloillaan! Näiden kahden koiran ystävyys on jotenkin riemastuttavaa, koska Minttu on joka paikassa sähläävä ja hössöttävä labradori, Bailey taas oman arvonsa todellakin tunteva whippet. Yhteislenkeillä Minttu juoksee jokaiseen kuraojaan kierimään ja Bailey katsoo huvittuneen epäuskoisena riittävän matkan päästä; pihalla vapaana juostessa Minttu ryntää aina ensimmäisenä joka paikkaan, mutta kilpajuoksussa talon ympäri Bailey saattaa ohittaa sen kierroksella; sisällä talossa Bailey vie Mintun lelut ja nukkuu sen pedissä, ja Minttu soheltaa onnellisena ympäriinsä eikä ollenkaan älyä  puolustaa omaisuuttaan. Varsinaiset majakka ja perävaunu siis. :D Yhteiskuva onnistui tämän viikonlopun aikana vain namia ilmassa roikottamalla:

Bailey jäi meille myös yhdeksi yöksi hoitoon, kun emäntänsä viiletti vain ihmisille tarkoitetuissa riennoissa. B suhtautui hoitoonjäämiseen samalla tyyneydellä kuin lähes kaikkeen muuhunkin. Illalla oli hyvä kelliä hoitotädin sylissä:

(Minttu ei ole pentuaikojen jälkeen juuri sylissä viihtynyt, mutta Bailey hyökkää laskostamaan pitkiä koipiaan syliin heti, kun joku vain maahan istahtaa. Itse kun vähän kaipailen välillä nimenomaan sylissäviihtyjää, niin B:n vierailut kivasti auttavat tähän kaipuuseen...)